Kansanlähetysopiston apologialinja valmentaa ja innostaa kristittyjä syventymään kristillisen uskon perusteisiin ja kohtaamaan ei-kristittyjen kiperät kysymykset.
Miksi työelämässä hyvin menestyvä nuori mies jätti oravanpyörän ja lähti opiskelemaan kristinuskon perusteita maaseudulle?
– Tarvitsin lisätietoja ja -taitoja kristinuskoa koskeviin keskusteluihin. Halusin myös oppia sekä puolustamaan omaa uskoani että haastamaan esimerkiksi ei-uskovien käsityksiä kristinuskosta, Jumalasta, Jeesuksesta ja pelastuksesta, perustelee insinööri ja radioverkkoasiantuntija Mikko Saari.
Mies opiskeli Kansanlähetyksen apologialinjalla viime syksynä. Ensi kertaa hän kuuli linjasta kesän 2015 Kansanlähetyspäivillä, missä sitä mainostettiin. Myöhemmin samana kesänä eräs ystävä haastoi Saarta lähtemään opiskelemaan apologiaa. Sinä syksynä opiskelu ei kuitenkaan onnistunut.
– Ajatus alkoi kuitenkin kypsyä mielessäni ja sen toteuttaminen seuraavana syksynä 2016 tuntui yhä kiinnostavammalta.
”Odotin syksyä innolla”
Mikko Saari kertoo, että päätös lähteä opiskelemaan vaati rohkeutta, sillä hän ei ollut aikaisemmin ollut opintovapaalla tai muullakaan pidemmällä vapaalla työstään.
– Työnantaja suhtautui kuitenkin tosi hyvin eikä minulla ollut missään vaiheessa vaikeuksia saada vapaata töistä. Odotin syksyä innolla.
Varsinaisten apologia-opintojen ohessa käytiin läpi kristinuskon tuttuja perusasioita kuten kymmentä käskyä, Isä meidän -rukousta, uskontunnustusta, sakramentteja ja kastetta.
– Paneuduimme myös Raamatun kokonaisuuden eli kaanonin muodostumiseen, Raamatun tulkintaan ja luotettavuuteen sekä evankeliumeihin ja moniin Uuden Testamentin kirjeisiin.
– Täysin uutta minulle olivat ne vankat perusteet, joiden avulla evankeliumien historiallisuus ja sitä kautta totuudellisuus voitiin ja voidaan osoittaa kristinuskon vastaisen ympäristön paineessa, Saari painottaa.
Mies päättelee, että kun evankeliumit saadaan sidottua historiaan, on ajattelevan nykyihmisen tehtävä myös niiden henkilöiden, erityisesti Jeesuksen olemassaolon suhteen johtopäätöksiä.
Helmilöytöjä ja yhteisöllisyyttä
Mikko Saari kokee, että tutustuminen muihin elämänkatsomuksiin antoi perspektiiviä ei-kristittyjen ajatteluun.
Entä mikä oli opiskelujen ”helmilöytö”?
– Oivallus, että tärkeintä keskustelussa erilaista maailmankatsomusta edustavan henkilön kanssa ei ole voitto, vaan totuus. Samoin se, että omilla vastakysymyksillä voidaan toisessa osapuolessa saada aikaan enemmän ajatuksia kuin pelkillä vastauksilla konsanaan, Saari tiivistää olennaiset löytönsä.
Mikko Saari odotti jo ennakkoon yhteisöllisyyttä ja asuntolaelämää.
– Se sujuikin hyvin ja oli oikein mukavaa. Olin tosin hiukan antanut itselleni helpotusta hakemalla asuttavakseni yhden hengen huoneen. Oma rauha olikin tarpeen niin rauhoittumisen, kirjojen lukemisten kuin essee-tehtävienkin kirjoittamisen vuoksi. Oli kuitenkin kivaa, kun naapurihuoneissa asui kavereita ja alakerran oleskelutilassa saattoi saada peli- tai juttuseuraa, hän kertoo.
Hyppy tuntemattomaan teki hyvää
Nuori apologeetta haluaa pitää yllä keskusteluyhteyttä niihinkin ystäviin, joiden maailmankuva ja elämänkatsomus on täysin erilainen kuin hänen omansa.
Tärkeintä keskustelussa erilaista maailmankatsomusta edustavan henkilön kanssa ei ole voitto, vaan totuus.
– Olen yli kahden vuoden ajan keskustellut erään ystäväni kanssa uskonasioista. Hän on ateisti ja homoseksuaali, joten hänen maailmankuvansa eroaa täydellisesti omastani. Muun muassa näissä keskusteluissa olen päässyt hyödyntämään apologialinjalla oppimiani asioita.
Mikko Saari kannustaa opiskelemaan, jos vähänkään kokee sen itselle sopivaksi vaihtoehdoksi.
– Jos haluat oppia tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä nykyään niin liberaaliin ja valmiiksi pureskeltujen lausahdusten täyttämään keskusteluun, apologialinja antaa siihen hyvän ja laajan pohjan. Lukukauden tai koko lukuvuoden kestävä hyppy erilaiseen arkirytmiin ja ympäristöön tekee itsessään hyvää. Suosittelen!
Vahva perusta
Teologian tohtori, Kansanlähetysopiston apologialinjan vetäjä Vesa Ollilainen, miksi apologialinja perustettiin?
– Syksyllä vuonna 2016 alkaneen opintolinjan tarkoituksena on juurruttaa opiskelija evankeliumiin niin, että hän oppii elämään sen voimasta, todistamaan siitä ja puolustamaan sitä.
Apologia tarkoittaa kristinuskon puolustamista. Ollilainen täsmentää, että puolustaminen puolestaan pitää sisällään monia asioita: ei vain taitoja keskustella uskonasioista vaan syvälle ulottuvaa ymmärrystä aikamme ilmiöistä.
– Apologialinja tarjoaa oivan tilaisuuden syventyä kristilliseen uskoon. Uskollamme on kestävä perusta. Siksi se kestää nykypäivänä esiintyvän kritiikin sekä puolestaan haastaa ihmisiä.
Pään tietoa ja käytäntöä
Apologialinjalla käsitellään monia aiheita, kuten raamattutietoa, uskon ja tieteen välistä suhdetta, Jeesuksen ainutlaatuisuutta ja ylösnousemusta. Lisäksi opiskellaan luterilaista teologiaa, apologian klassisia kysymyksiä ja sielunhoitoa.
– Opintoihin kuuluu myös kirjallisuuden lukeminen, yhteiselämä sisäoppilaitoksessa, toimintaviikot ja muut aktiviteetit. Opinnot eivät ole vain teoriaa vaan myös käytäntöä, Ollilainen muistuttaa.
Apologialinjan syksy painottuu apologian klassisiin kysymyksiin ja metodeihin sekä raamattukysymykseen.
– Keväällä tutustumme enemmän muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksiin, yhteiskunnan ilmiöihin sekä luterilaisuuteen.
Apologialinjalle voi tulla opiskelemaan yhdeksi lukukaudeksi tai lukuvuodeksi. Pitkien linjojen lisäksi opisto tarjoaa muutamien päivien mittaisia lyhytkursseja, sekä arkipäivinä että viikonloppuisin.
– Tällä tavalla voi poimia itselleen linjan opintokokonaisuuksista ”rusinat pullasta”, eli itseään eniten kiinnostavat kokonaisuudet, Ollilainen vinkkaa.
Teksti: Virpi Kurvinen
Kuva: Mikko Saaren arkisto
Artikkeli ilmestynyt aiemmin Uusi Tie -lehdessä 03.05.2017.
