Kansanlähetysopiston lehtori Jarkko Haapasen opetus (osa 1) työntekijäseminaarissa Ryttylässä tammikuussa 2019.
Raamatussa puhuu suuri Jumala
Kysyn nyt meiltä jokaiselta: onko Raamattu sinulle rakas? Jos ei, miten se voisi tulla rakkaaksi? Jos on, miten se voisi tulla vieläkin rakkaammaksi?
Kansanlähetyksessä on korostettu Raamatun tärkeyttä ja asemaa kautta liikkeen historian. Suuri vaikuttaja, teol. tri Uuras Saarnivaara jopa teki oman Jumalan kansan pyhä Raamattu –suomennoksen ja kirjoitti muun muassa kirjan Voiko Raamattuun luottaa.
Kansanlähetyksen ohjelman Teologinen linja -osa alkaa sillä, että käsitellään Raamattua. Siinä todetaan muun muassa näin: ”Raamatussa puhuu itse Jumala. Siinä Jumala on ilmoittanut kaiken, mitä tarvitaan ihmisen pelastumiseen ja henkilökohtaiseen Jumalan tuntemiseen.” Ajatelkaa, meille puhuu tässä kirjassa Jumala. Meidän on mahdollista saada tietoa Jumalasta ja hänen suunnitelmistaan!
Lisäksi Raamattu on mielenkiintoinen, sitä lukemalla oppii tuntemaan historiaa, se tuo elämään iloa ja lohdusta ja antaa elämälle tarkoituksen. Tämä kaikki tekee Raamatusta mahtavan kirjan. On tosiaan etuoikeus, että saamme lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellämme.
Sanan lukeminen ei aina maistu
Vaikka Raamattu on näin mahtava kirja, olen usein meidänkin piireissämme törmännyt kokemukseen, etteivät ihmiset ole tyytyväisiä omaan Raamatun lukemiseensa. Moni muu asia elämässämme menee sen lukemisen ja tutkimisen edelle. Puhun omastakin elämästäni. Voin myöntää, etten lue Raamattua niin paljon kuin hyvä olisi.
Toki esteitä Raamatun lukemiselle voimme löytää monia: lukihäiriön vuoksi on vaikea keskittyä lukemaansa, arkinen elämä on hektistä, tai teksti koetaan vaikeaksi. Ymmärrän, ettei kolmen lapsen yksinhuoltajaäidin ole mahdollista lukea Raamattua yhtä paljon kuin työttömän sinkkumiehen.
Ajattelen silti, että useimmiten kyse on asenteestamme. Maailma on pullollaan erilaisia raamatunlukuoppaita, -ohjelmia ja vinkkejä. Raamattu on olemassa erilaisina käännöksinä, paperisena ja sähköisinä versioina. Näkövammaisille tai muille, joiden on vaikeaa lukea, on ääniraamattuja. Ei pitäisi olla siitä kiinni, ettei Raamatun lukemiseen olisi mahdollisuutta. Tilanne on radikaalisti erilainen kuin niissä maissa, joissa Raamattu on kielletty. Onko runsaus saanut aikaan sen, että sanaa luetaankin liian vähän?
Miten Raamatusta tulisi meille niin rakas, että haluaisimme viettää sen parissa aikaa niiden mahdollisuuksien rajoissa, joita meillä on käytettävissämme?
Miksi tarvitsemme visiotamme
Olemme nyt Kansanlähetyksen työntekijäseminaarissa. Kaikki ovat jollain lailla Raamatun kanssa tekemisissä työnsä puolesta. Olemme töissä liikkeessä, jonka visiona on Raamattu rakkaaksi, evankeliumi kaikille. Onko aihe tarpeeton? Eikö meille kaikille Raamattu ole jo rakas?
Jos eläisimme täydellisessä maailmassa ja olisimme synnittömiä, Raamattu olisi meille ehdottoman rakas. Nyt kuitenkin syntinen luontomme rakastaa enemmän nautintoja kuin Jumalan sanan tutkimista. Usein laiskuus ja velttous saavat tilaa. Siksi ei pidä kummastella, jos meidänkin liikkeessämme toimivilla ihmisillä tulee aikoja, jolloin ei huvita lukea Raamattua ja se tuntuu vain raskaalta velvollisuudelta. Saarnan tai opetuksen tekeminen saa meidät tarttumaan Raamattuun, mutta se, että vapaaehtoisesti lukisimme sitä omaksi hengelliseksi rakennukseksemme, jääkin vähäiseksi tai peräti pois.
En aio esitellä tässä raamattutunnissani seitsemän askeleen menetelmää, miten raamatunlukemisemme uudistuisi. Joku muu voi sen tehdä. En myöskään lupaa, että tämän raamattutunnin jälkeen teille tulisi vastustamaton halu alkaa tutkia Raamattua enemmän. Sen sijaan haluan, että jäätte kuitenkin miettimään omaa suhdettanne Raamattuun – onko Raamattu minulle rakas ja pitäisikö sen olla rakkaampi? Miksi meidän pitäisi lukea Raamattua?
Raamattu – aarre saviastiassa
Ehkä yksi merkittävä syy siihen, että Raamattua ei lueta, on, että Raamattu on kuin aarre saviastiassa. Tämä liittyy siihen, miten Jumala toimii tässä maailmassa – kätkeytyen. Hän toimii kätkeytyneenä saviastioihin eli inhimillisesti vähäpätöisiltä näyttäviin asioihin.
Raamattu on ihmisten kirjoittama kirja. Sen kannet ovat pahvia, sivut mustetta ja tekstiä. Usein Raamatun sivut ovat liian ohuita ja ne repeilevät helposti. Jos kirjoittaa sivumarginaaliin kuulakärkikynällä muistiinpanon, se näkyy sivun toisella puolella.
Raamattu on kirja, ja kirjoja on maailma pullollaan. Se ei ole fyysisenä laitoksena sen ihmeellisempi kuin muutkaan maailman kirjat.
Raamatun erityislaatuisuutta on toki yritetty ilmaista kirjan ulkoasulla; omassanikin on kullattu risti. Ei se oikeata kultaa ole, ja vaikka olisi, ei kulta tee kirjasta arvokasta. Jos Raamatun avaa, se ei hohda jotain ihmeellistä valoa kultapölyn keskellä. Samat lainalaisuudet koskevat Raamatun lukemista niin kuin muidenkin kirjojen lukemista. Minulla on jo ikänäköä. Ei Raamatun lukeminen ole sen helpompaa kuin muunkaan tekstin lukeminen.
Toisaalta Raamattu eroaa kuitenkin radikaalisti muista kirjoista. Se on aarre saviastiassa, Jumalan lahja meille. Muita saviastioita ovat vesi, leipä ja viini – ja kristitty ihminen itse. Kun Jumala toimii jonkin välineen kautta, siitä tulee aarre, suuri aarre. Ja Jumala toimii Sanansa kautta.
Niin kuin Jeesus oli sataprosenttisesti inhimillinen ihminen ja sataprosenttisesti jumalallinen Jumala, niin on Raamattukin. Paavali opettaa, että koko Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen inspiroimana eli vaikuttamana. Pyhä Henki on ohjannut Raamatun kirjoittajia heidän työssään, ja Pyhä Henki toimii Raamatun sanan kautta.
Raamattu on Jumalan puhetta meille
Miksi Raamatun pitäisi olla meille kristityille rakas? Siksi, että se on Jumalan puhetta meille. Jumala ilmoittaa itsensä sanansa kautta. Raamatun sanan kautta opimme tuntemaan paremmin Jumalaa ja hänen tahtoaan.
Raamattu on Jumalan rakkauskirje ihmisille. Se alkaa maailman luomisella ja ihmisen luomisella. Langenneelle ihmiselle Jumala antaa lupauksen käärmeen pään rikkipolkijasta, ja tämä lupaus tarkentuu, kunnes lopulta saa täyttymyksensä Jeesuksessa Kristuksessa. Raamattu on kauttaaltaan alusta loppuun Jumalan rakkauden ja armon osoitusta.
Aarteen näkeminen vaatii kuitenkin uskoa siihen, että Raamattu on aarre ja että siihen liittyy siunaus – aivan kuin ehtoollisen leipään ja viiniin tai kasteen veteen.
Raamatussa kerrotaan ihmisistä, joille Jumalan sana oli rakas. He panivat siihen toivonsa. Aabraham, Iisak, Jaakob – heille Jumala antoi lupauksen maasta, kansasta ja koko maailman hyväksi tulevasta siunauksesta. Tuon sanan varassa he jatkoivat elämäänsä ja matkaansa. On hyvä huomata, että annettuaan ensin lupauksen Aabrahamille Jumala toisti sen hänelle vielä uudestaan ja toisti sen myös Iisakille ja Jaakobille.
Tämä osoittaa sen, että Jumalan sanaa on kerrattava. Sitä on luettava yhä uudelleen ja uudelleen. Patriarkatkin olivat ihmisiä. Hekin tarvitsivat jatkuvasti muistutusta ja vahvistusta Jumalan sanasta.
Raamattu lohduttaa ja rohkaisee
Jumala sana sai patriarkat myös toimimaan. Vaikka usein inhimillisesti näytti toiselta, he luottivat Jumalan lupaukseen, ja se kantoi heitä heidän vaelluksessaan.
Tämä on tärkeää muistaa tänäänkin. Jumalan sana antaa lohdutusta ja rohkaisua pimeän maailman keskellä. Tarvitsemme tätä lohdutusta yhä uudelleen. Tarvitsemme sitä, että Jumala sanoo meille: ”Älä pelkää, vaan usko.” Minuakin ovat kantaneet Jumalan armon lupaukset vaikean elämäntilanteen keskellä. Jos saarnaaja ei itse elä Jumalan lupauksen varassa, kuinka hän voisi sitä toisillekaan julistaa?
Toki Raamattu myös nuhtelee ja ojentaa (2. Tim. 3:16). Tarvitsemme sitä, että Jumala osoittaa meidät syntisiksi ja hänen tahtonsa rikkoneiksi. Miksi? Siksi, että ylpeytemme murskaantuisi ja omavanhurskaudestamme tehtäisiin loppu. Jäämme lopulta vain armon kerjäläisiksi. Jos saarnaaja pitää itseään toisia parempana, lain julistus on silloin ylhäältä tulevaa. Tai jos saarnaaja ei halua tehdä itse parannusta synneistään, hänen on vaikea julistaa lainkaan lakia. Mutta ilman lakia ei ole evankeliumiakaan.
Joka tapauksessa Raamatun lukeminen vaikuttaa elämäämme, tai sen tulisi vaikuttaa siihen. Jumala toimii näet sanansa kautta, herättäen ja vahvistaen uskoamme. Ja sana saa meidät toimimaan.
Raamattu kertoo siis totuuden meistä: olemme luotuja, mutta langenneita, ja totuuden Jumalasta: Jumala on pyhä, mutta armollinen.
Raamattu opettaa meitä myös elämään Jumalan tahdon mukaan (Ps. 119:9). Opimme siitä tiedollisesti tuntemaan Jumalaa ja hänen tahtoaan (1. Tess. 3:10; Matt. 22:29). Pystymme myös paremmin vastustamaan harhaoppeja (2. Joh. 9–11) sekä paholaisen hyökkäyksiä (Matt. 4:1–11).
Lue opetuksen toinen osa tästä.